lauantai 19. maaliskuuta 2016

Elämäni virheistä

Alkoi tässä alkoholistin myöhäisenä aamupäivänä tehdä mieli käsitellä oman vaatimattoman elämäni pieniä virheitä. Ei tietenkään niitä kaikkein noloimpia ja salaisimpia, mutta joitain nyt kuitenkin. Kukapa meistä ei tekisi virheitä ja ajoittain elämän alhossa pohtisi, kuinka asiat voisivat olla huomattavasti paremmin, jos jonkin menneisyydessä vaivaavan asian saisi tehdä toisin tai jättää kokonaan tekemättä. Tosin nyt kun virheistä puhutaan, niin joku voisi todeta syntymäni olleen yksi massiivinen virhe. Tai vahinko. Mutta sellaisesta ei ainakaan toistaiseksi ole vedenpitäviä todisteita.

Aloitan pienellä virheellä, jonka tein suihkussa tässä aivan hetki sitten. Huomasin suihkun pään (siis sen osan, joka on ylhäällä ja josta tulee vettä) vuotavan hanan ollessa päällä. Itse asiassa olin huomannut sen useita kertoja aiemminkin, aina kuitenkin siitä välittämättä ja asian saman tien unohtaen. Nyt kuitenkin päätin korjata suihkuni, vaikka en ylimääräisestä vedenkulutuksesta niin välitäkään. "Letku" oli selvästi joskus irroitettu suihkutusosasta tarkoituksella ja sitten laitettu huonosti takaisin kiinni, korjaaminen olisi siis simppeliä, kierrättää letku vain takaisin kunnolla paikoilleen. Siinä sitten jostain syystä mieleni ajautui pohtimaan, miksi sen olisi kukaan aikoinaan irroittanut. Sitten tajuntaan iski karu fakta, tiedän asuntoni edellisestä asukkaasta sen verran, että kyseessä oli hieman homoseksuaalisia taipumuksia omaava nuorehko mies. Letkua oli siis todennäköisesti käytetty jonkinlaiseen suolen puhdistamiseen, kuten olen joskus kuullut tehtävän ja siinä vaiheessa kun tajusin tämän todennäkösen tosiasian väännellessäni letkua paikoilleen, kasvoille valuvan veden sekaan sekottui annos miehekkäitä kyyneliä. No, tästä sentään selvittiin puolen tunnin käsien pesulla ja hieman lyhyemmällä itkumasennuksella. Eihän tämä niin vakavaa ole.

Eilen tein virheen baarissa. Mieleni teki viiniä ja hyvässä uskossa tilasin pullon kuultuani sen olevan kyseisessä anniskeluravintolassa halpaa, mutta kuitenkin laadukasta. Maku kieltämättä oli parempi kuin La Solissa ja kaltaiseni aloitteleva viiniautistikin oli ihan tyytyväinen. Hinta, se ei kuitenkaan ollut sitä mitä oletin, se oli puolet kalliimpi. En syytä tästä kuitenkaan baaria, sitä en syyttäisi koskaan. Sen sijaan syytän Lupiinia, joka edellisenä iltana huomattavassa humalatilassaan toimitti väärää informaatiota viinin hinnoittelupolitiikasta. Sentään toki puhutaan vain muutamasta kymmenestä eurosta ja eihän se tunnu opintolainan kyllästämällä pankkitilillä lainkaan, mutta silti olen huomannut potevani viime aikoina lieviä rahahuolia ja siitä syystä tunsin tehneeni virheen. Tuhlasin. Turhaan. Se on syntiä.

Tarkoitus oli käsitellä virheitä monipuolisemmin ja kattavammin, mutta enempää ei tällä erää kerkeä. Palaan siis asiaan myöhemmin. Esimerkiksi ensi viikolla odottaa todennäköinen virhe, joka vie koko päivän ja edellyttää 600 kilometrin ajamista. Siitä huolimatta odotan innolla.

-Vyöruusu


"Lupiini tiedottaa arvon vyöruusua että viinin hinta oli juurikin se minkä annoin olettaa, liekkö tinderlutkailuni edennyt niin hyvälle asteelle että saan "naama-alennusta". Todennäköistä on myös "peppualennus" tai muuten vai kanta-asiakkuuteni on huomatulla tasolla"
arvokkain terveisin, jospa sinä tämän lisäyksen näet. -Lupiinisi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti