maanantai 7. maaliskuuta 2016

Yöllisiä avautumisia aamupäivällä

Jokainen ajatteluun kykenevä sekä vähintään satunnaisesti unettomuudesta kärsivä henkilö ymmärtää mitä tarkoitan kun sanon, että yön pimeimpinä tunteina mieleen juolahtavat ajatukset ovat usein huomattavasti rohkeampia ja samoin myös seuraavana päivänä huomattavasti käyttökelvottomampia kuin päivänvalossa huolella tuotetut pohdinnat. Luovuus kukkii parhaimmillaan nimenomaan aamuyön synkkinä tunteina, silloin kun sängyssä yksin pyöriessäsi universumissa ei ole ketään muuta jakamassa tuota tukahduttavan ahdistavaa yksinäisyyttä, johon ainoa helpotusta tarjoava keino on suunnitella vallankumousta, kuvitella kuinka vaan heti aamulla herätessäsi ryhdyt muuttamaan kaiken paskan maailmassa paremmaksi. Tai ei koko maailmassa. Omassasi vain, koska ei muiden maailmalla ole niin merkitystä.

Aamulla (tai päivällä, riippuen kuinka myöhään aamuyöhön luovat suunnitelmat ovat nukahtamista venyttäneet ) herätessäsi ajatukset ovat saattaneet unohtua, ne ovat jo suorittaneet tehtävänsä ja saaneet sinut nukahtamaan. Jos siis hyvin käy. Useinmiten ihmisen muisti ei kuitenkaan ole aivan niin armelias, vaan järkyttävä häpeä tulee ja valtaa tilan kaikelta muulta. Siis siitäkin huolimatta, että kukaan ei tule edes koskaan tietämään omaa maailmaasi mullistavista radikaaleista suunnitelmista, joiden pohtimiseen olet edeltävän yön käyttänyt. Ellei niitä nyt sitten satu jakamaan esimerkiksi blogissa, mutta aivan niin tyhmä en sentään ole. Tämäkin oli jo liikaa. Mutta toisaalta, mitä merkitystä. Kaikki ajattelevat, ei kenenkään ajatukset ole aina järkeviä tai johdonmukaisia. En sentään ajatuksissani suunnittele mitään kansanmurhaa tai vastaavaa, kuten esimerkiksi yksi tämän blogin kirjoittaijista.

Appelsiinimehun puristaminen hedelmistä itsestään on vaativaa ja aikaa vievää. Viisi minuuttia säälittävästä elämästäni kului siihen, kun puristin kolmesta oranssista pallerosta viimeisetkin mehun rippeet lasiin, jonka sain hädin tuskin puolilleen. Operaatio sai heikot feminiiniset sormeni särkemään kuin niillä olisi keilattu kolme tuntia putkeen tai sormetettu koko komppanian naisosasto tyydytykseen kahden viikon metsäleirin jälkeen. Mutta se maku, varmaan puhtaimpia, mitä maailmalla on tarjottavana. Unohdin lisätä mukaan vodkan, mutta ensi kerralla olen viisaampi.

-Vyöruusu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti